Kenen piikkiin blogata?

Jo näin ennen journalismin päiviä haluaisin virittää keskustelua journalistien ja bloggaamisen suhteesta. Asetelmassa voidaan nähdäkseni erottaa kaksi päähaaraa: Ensimmäinen on selvä peli: jos journalistin työnantajayhtiö perustaa blogin, jossa journalisti bloggaa eli käy dialogia yleisönsä kanssa työkenttäänsä liittyvistä teemoista työnjohdon alaisuudessa, edustaa journalisti päivänselvästi yhtiötään kaikessa kirjoittamassaan, ei kahta puhettakaan.

Mutta jos journalisti päättääkin perustaa oman blogin, on hänen ratkaistava suhteensa työnantajaan. Anonyymiys antaa pelivaraa aihevalintojen ja käsittelytavan suhteen. Nimettömänä bloggaava journalisti ei vaaranna suhdetta nykyiseen työnantajaansa eikä torpedoi tulevia työnsaantimahdollisuuksiaan. Esimerkiksi Mediaräpätin on valinnut tämän tien.

Toinen tapa on blogata omaan piikkiin - omaa nimeä erityisesti esille tuomatta, mutta henkilöllisyyttään kuitenkaan erityisesti salaamatta. Tästä pidän esimerkkinä Verkkomaisteria.

Kolmas bloggaavien journalistien kategoria on sitten sellaiset henkilöt, jotka pitävät blogia avoimesti omalla nimellään, esimerkkinä vaikkapa Mobiili- ja PDA-blogia pitävä Tietokone-lehden toimittaja Tero Lehto.

Kullekin lähestymistavalle on perusteensa ja tilanteensa. En tiedä, ovatko mediatalot vielä eksplisiittisesti laatineet blogipolicyjään, mutta veikkaisin, että kohta alkaa olla aika. Yksi jos toinenkin bloggaamisesta kiinnostunut journalisti hyötyisi siitä, jos oma talo olisi julkaissut selkeät pelisäännöt siitä, miten se sallii työntekijöidensä blogosfäärissä esiintyvän. Ettei tarvitse ottaa potkuja, niinkuin amerikan maalla kuulemma joillekin, tosin eri aloilla toimineille, firmojensa viestintäpolicyn sietorajat ylittäneille bloggaajille on käynyt.