Tulevaisuus on täynnä

Tuijalla on ongelmia verkkoyhteytensä kanssa (surprise) ja Windows herjaa, kun yritän jakaa omaa langatonta yhteyttäni Matin käyttöön. Tervetuloa kansalaisjournalistin arkipäivään.

Lisäksi tulevaisuustrackin huone 209 on tupaten täynnä. Ainoa käytössä oleva sähköpistoke on pöydän taka, joten istun takaseinän pöydällä. Täältä ei tosin näe mitään. Vali vali.

Journalismin murroksia käsittelevän klöntin ensimmäinen alustaja on professori Heikki Luostarinen. Luostarisen esitys tarkastelee journalismin murroksia SITRAlle tehdyn julkaisun pohjalta.

80-lukuun verrattuna rakenteet ovat kehittyneet niin, että on nopeasti siirrytty "puhtaaseen bisnekseen". Muutos paikallisista mediaomistuksista selkeään keskittymisen. Lisäksi suuret yleisöt ovat eriytyneet, kehityksen käynnisti lama, joka laski levikkejä rankasti. Aiemmin paikallislehdet saattoivat tavoittaa 96% paikallisesta väestöstä.

Luostarinen tuo esiin kaksi sisällön kritiikkiä. Ensinnäkin tabloidisaatio: menty kohti henkilökeskeisyyttä, pinnallisuutta ja lyhyyttä. Toinen kritiikki on talouden näkökulman korostuminen ja jopa ylikorostuminen.

Aiemmin suomalainen journalismi on ollut vahvasti tietopainotteista ja tunnepuoli esimerkiksi tullut paljon myöhemmin, osittain vasta vuoden 2000 jälkeen. Korruptio on ollut harvinaista, julkisuutta ei ole voinut ostaa (ainakaan usein).

Suomalaisella lehdistöllä on ollut hyvä mahdollisuus keskusteluun, koska yleisö on ollut niin kattava. Mahdollisuutta ei vain ole käytetty. Ongelmana ollut eliittivetoisuus, kyynisyys ja keskustelun merkityksen aliarvioiminen.

Luostarisen mukaan lehdistön suorat vaikuttaminen yhteiskuntaan on melko vähäisiä: kulutuspäätökset, yhteisöjen julkisuustyö, muotien leviäminen. Välillistä vaikutusta enemmän: normit, resurssien jako, investoinnit, talouden kehitys.

Yleisöstä kysytään: mitä on tulossa seuraavan kymmenen vuoden aikana? Luostarinen ottaa esiin korruption. Kun media korruptoituu tarpeeksi, siitä ei voida enää puhua, koska media tuottaa julkisuuden. Korruptiokysymyksiin pitää olla selvä kanta ja se pitää tehdä tiettäväksi myös yleisölle.

Toinen kysymys: miten freelancereiden kasvava rooli ja taloudelliset ongelmat vaikuttavat erityisesti aikakauslehdistön laatuun? Luostarinen: vastaus on aika selvä ja keskeinen asia tulevaisuuden kannalta.

Muita alustuksia tässä osuudessa en jää kuuntelemaan, sillä alakerrassa on tarjolla visioita radion digitalisoitumisesta. Sinne siis.