Kulttuuria
Itse osallistun päiville kulttuurijournalismi-linjan vetäjänä. Kuten ohjelmasta näkyy, vedettäväkseni on laadittu varsin kirjapainotteinen ohjelma. Mikäs siinä, ovathan kustannustoimittajatkin toimittajia, ja heidän työnsä on harvemmin esillä kuin toimittajatoimittajien.
Illansuussa muistellaan sitten Jukka Kajavaa ja puhutaan hänen perinnöstään. Minun mielestäni, näin äkkiä ajatellen, Kajavan perintö on kolmenlainen.
1) Hän kirjoitti ymmärrettävästi ja selkeän mielipiteellisesti, mitä arvostan.
2) Hän puolusti, kulmahampaita välillä vilautellen, korkeakulttuuria ja lastenkulttuuria. Arvostan sitäkin.
3) Hänestä tuli käsite, etten sanoisi brändi. Hänen mielipiteillään oli valtaisa paino.
Tuo kolmas kohta ei ole pelkästään hyvä. Kulttuurissa on niin monenlaisia arvojärjestelmiä ja arvojärjestyksiä, että on hullua antaa yhdelle kriikolle (ja yhdelle välineelle) tuollainen asema.
Soisin, että Kajavan sukupolvi jää viimeiseksi, jonka keskuudesta nostettiin yksi musiikkikriitikko, yksi teatteri- ja tv-kriitikko, yksi kirjallisuuskriitikko muiden yläpuolelle. Nyt on moninaisten arvojen aika.
